Minä olen "Jak"-hävittäjä - moottorini ulvoo, Taivas on minun elinympäristöni, - Mutta hän, joka istuu ohjaimissani, Ajattelee, että hän on hävittäjä. Tässä taistelussa minä pudotin "Junkersin" - Minä tein sen kanssa mitä halusin, - Mutta häneen, joka lentää minua, Minä olen aika tavalla kyllästynyt! Edellisessä taistelussa minut tikattiin läpi reikiä Mekaanikko harsi minut taas kokoon, - Mutta hän, joka lentää minua, Taas pakottaa syöksykierteeseen! Pommikone kylvää pommeja, Kuolema lentokentälle, - Tuntuu kuin stabilisaattori laulaisi: "Tulkoon rauha taloonne!" Takana kaartaa minua kohti "Messerschmicht", - Pakenen - olen väsynyt osumista!.. Mutta hän, joka istuu ohjaimissani, Minä näen, on päättänyt hyökätä! Mitä hän on tekemässä?! Kohta räjähtää!.. Mutta en halua palaa hietikolla, - Kiellot ja nopeusrajoitukset kaikki ylittäen, Pääsen oikaisemaan syöksystä! Minä olen johtaja, missä on avustajani, haluaako hän minun tuhoutuvan? Missä on parini? Häneen osui, hän putoaa - ja ulvahtaa: "Tulkoon rauha taloonne!" Ja hän, joka istuu ohjaimissani, Hän jäi yksin - hän on kiipelissä, Minut hän johdatti eksyksiin - ja syöksyyn Suoraan surmansilmukasta. Hän lisää nopeutta - ja kuorma on kaksinkertainen, Millainen superlentäjä hän oikein on?! Ja taas minun täytyy totella, - Mutta tämä on viimeinen kerta! Enää en tule nöyristelemään - sen vannon! - Parempi vaikka lojua maassa... No mitä nyt, hän ei kuule kuinka pulssi raivoaa! Bensiini - minun vereni - on nollassa! Myös koneen kärsivällisyydellä on rajansa, Ja sen aika kuluu loppuun, - Hän joka oli ohjaimissani, Äkkiä lysähtää ohjaamon lasiin. Hän on kuollut! Vihdoinkin lennän kevyemmin, Viimeisillä voimillani lennän... Mitä nyt, mitä, mitä?! Olen syvässä syöksyssä, - Tästä en voi mitenkään selviytyä. Harmittavaa, että itse en paljon ehtinyt, - Mutta onnistakoon muita! Siispä lopulta vain laulan: "Tulkoon rauha taloonne!"
© Antti Torvinen. Käännös, ?