Bulat Okudzhavalle
Lempeä ja rauhaisa Totuus kulki hienoissa vaatteissaan, Hän koreili köyhien, hassujen ja raajarikkojen iloksi, - Karkea Valhe houkutteli silloin Totuuden luokseen: Muka, viivähdäpä täällä, ja jää yöksi luokseni. Ja herkkäuskoinen Totuus kohta nukahti rauhallisesti, Käänsi kylkeä ja hymyili itsekseen unessa, - Viekas Valhe kiskaisi silloin peiton itselleen, Pukeutui Totuudeksi ja - oli tyytyväinen itseensä. Nousija puki totuuden bulldogin hahmoon: Akka kuin akka, mitäpä heidän vuokseen murehtimaan?! Totuudella ja Valheella ei ole minkäänlaista eroa, - Silloin, varsinkin, jos kumpikin riisuuntuu alastomaksi. Valhe irrotti taitavasti kultaiset nauhat palmikosta, Sieppasi Totuuden vaatteet, mittaillen niitä silmillään: Otti itselleen rahat, kellon ja vielä henkilöpaperitkin, - Sylkäisi leveästi, kirosi ilkeästi ja - painui tiehensä. Vasta aamulla havaitsi Totuus oman ahdinkonsa - Ja hämmästellen tarkasteli itseään ja tilannettaan: Mutta joku, hankittuaan jo jostakin mustaa nokea, Voiteli ja mustasi puhtaan Totuuden - niin, siitä vaan. Totuus vain nauroi, kun häntä alettiin kivittämään. "Tämähän on pötyä - Valhe on pukeutunut vaatteisiini..." Kaksi hullua rampaa laativat hänestä syytekirjelmän, Ja haukkuivat häntä kaikenlaisilla rumilla nimityksillä. Haukkuivat haaskaksi ja vieläpä pahemmaksikin, Valelivat savella ja päästivät kylän koirat kimppuun... "Jotta hänestä ei näkyisi jälkeäkään lähimaillakaan, Täytyy häätää, karkottaa vuorokauden kuluessa!" Syytekirjelmä päättyi erittäin loukkaavaan sanatulvaan. (Muuten, syyttivät Totuutta vääristä ja vieraista asioista): Mukamas, joku surkimus nimittää itseään Totuudeksi, Itse on juonut rahansa, sammunut, ja - herännyt alastomana. Puhdas Totuus puolustautui, vannoi Jumalan nimeen ja itki, Vaelteli kauan, sairasteli, ja eli rahan ja ruoan puutteessa, - Mutta likainen Valhe varasti puhdasverisen hevosen - Ja karautteli ympäriinsä sen pitkillä ja siroilla jaloilla.         Joku hassu saattaa tänäänkin taistella Totuuden puolesta, - Puheessaan on totta kylläkin - vain puolen pennin verran: "Puhdas Totuus kyllä ajan mittaan aina pääsee voitolle!.." Mutta vain jos toimii samoin kuin ilmiselvä Valhe! Usein, kun jaat pullosi veljellisesti jonkun kaverin kanssa, Tietämättä edes, minne aiot käydä yöksi nukkumaan. Sinut saatetaan puhdistaa - siinä on puhdas totuus, kaverit, Katso - ja vaatteissasi kulkee viekas Valhe. Katso - kelloasi katsoo nyt viekas Valhe. Katso - sinun hevostasi ohjastaa viekas Valhe.
© Antti Torvinen. Käännös, ?