Uneeni ilmestyvät - keltaiset tulet,
Ja unessa minä kähisen:
"Odota, odota hiukan -
Aamuhan on iltaa viisaampi!"

Mutta aamullakaan ei ole kaikki hyvin,
Ei mitään ilonpitoa:
Joko tupakoit tyhjään vatsaan,
Tai otat krapularyyppyjä.

 
 
 
 

Kapakoissa vihreät pullot,
Valkoisilla pöytäliinoilla, -
Paratiisi köyhille ja narreille,
Mutta minulle - kuin linnun häkki.

Kirkossa löyhkää ja on puolipimeää,
Kirkonpalvelijat polttavat suitsukkeita..
Ei, ei ole kirkossakaan kaikki hyvin,
Ei mikään ole niin kuin pitää!

Minä kiirehdin vuorille,
Jotta mitään ei sattuisi, -
Vuorella seisoo leppä,
Vuoren juurella - kirsikkapuu.

Kiertyisipä rinteellä edes muratti -
Minua sekin lohduttaisi,
Kunpa olisi vielä jotakin...
Mutta mikään ei ole niin kuin pitää!

 
 
 
 

Minä kuljen niityllä joen vartta:
Valoa - pimeyttä, ei Jumalaa!
Avoimella pellolla kasvaa kaunokkeja,
Vieras tie ja pitkä matka,

Tien varrella - synkkä metsä
Noita-akkoineen.
Ja sen tien päässä -
Mestauslava kirveineen.

Jossakin hevoset hyppäävät tahdissa,
Haluttomasti, mutta sulavasti.
Tien varrella ei mikään ole hyvin,
Ja tien päässä - vielä vähemmän.

Eikä ole kirkossa, eikä kapakassa -
Ei mitään pyhää!
Ei, kaverit, mikään ei ole niin kuin pitää!
Ei mikään, oi kaverit...