Viinissä on oma arvonsa, sanotaan, parantava vaikutus, - Minä päätin kokeilla asiaa - otin pullon ja avasin... Mutta siellähän kömpii esiin jotain aivan sopimatonta: Ehkä se oli - vihreä käärme, vai oliko se krokodiili!? Mutta jos kerran niin päätän - minähän juon ehdottomasti, - Tähän kepposeen minä kuitenkin suhtaudun hyvin kielteisesti! Ja tämä - vihreä, tuoksuva, vastenmielinen olento - Hyppäsi huoneeseen, vaelteli siinä edestakaisin, - Myöhemmin alkoi kuulua surunvoittoinen laulu - Ja tämä kummitus osoittautuikin karkeaksi jätkäksi! Mutta jos kerran niin päätän - minähän juon ehdottomasti, - Tähän kepposeen minä kuitenkin suhtaudun hyvin kielteisesti! Jos minulla olisi ollut aikaa, vaikkapa vain tunti - Minä olisin kutsunut talonmiehen luutineen, mutta samassa Muistin itämaisen tarinan - "Alladinin taikalamppu" Ja minä kysyin: "Toveri kummitus, minä sinun nimesi on?" Mutta jos kerran näin päätän - minähän juon ehdottomasti, - Tähän kepposeen minä kuitenkin suhtaudun hyvin kielteisesti! "Älä yritä olla ovela - sanoin - heitä pois juonittelusi - Siispä, vastaa nyt suoraan: kuka sinut lähetti, Kuka sinut sinne ahtoi, tähän viinapulloon, Ketä sinä pakoilet ja miksi olet piiloutunut?" Tässä kaveri pokkaa kumarruksen ja vastaa kohteliaasti: "Minä en ole varas, enkä vakooja, minähän olen - henki, - Omasta vapaudestani - kuten vaan haluatte - Pieksän ja hakkaan kenet tahansa, ehkä vaikka parikin!" Nyt minä tajusin: tämä - pullon henki - hänhän pystyy ihmeisiin - Hän voi sanoa minulle: "Heti paikalla toteutan toiveenne!"... "Teidän tarjouksenne - sanon - on viheliäisen huono. Hakkaamiset ja tappelut ehdimme myöhemmin - nyt haluan viinaa!" Mutta juopottelun jälkeen - haluan tällaisen ihmeen: Haluan taivaaseen asti ulottuvan palatsin - sehän ei ole sinulle vaikeaa! Hän sanoo minulle: "Tällaisiin asioihin meitä ei ole opetettu, - Kunnon tappelun lisäksi - minulla ei ole mitään ihmeitä! "Valehtelet" - suutun. "Konstailu ei auta!" - huudan. Mutta henki suuttuu myös, - Pamauttaa minua kerran päin lasia - ammattilainen! - sen näkee hänestä. Minä, tietysti, läksin karkuun - otin ja soitin poliisille, "Tappavat - kerron hädissäni heille - tulkaa heti tänne!" Ja niin poliisit tulivat - näyttivät tälle pullon hengelle! Eikä hän mahtanut mitään poliisivoimille: Konstaapelit sitoivat hänet ja veivät mukanaan pois, Kantoivat ulos ja heittivät tämän hengen mustaan-maijaan. ...Mitä hänelle sitten tapahtui? Ehkä hän viruu tyrmässä, - Miksi väijyä pullossa, ehkä on parempi istua välillä putkassa! Tai ehkäpä hän harrastaa nyrkkeilyä nykyään, - Jos hän tulee ottelemaan jossakin - minä poika painun katsomaan!
© Antti Torvinen. Käännös, ?